viisauden alku

by a-kh

Joitakin vuosia sitten filosofi Juha Varto antoi Niin & näin -lehdessä rajuja raippoja koulujen uskonnonopetukselle kirjoituksessaan Uskonnonopetuksen affekteista. Tekstissään Varto totesi, että vaikka koulun henkinen tausta on järkiperäisyydessä, niin Suomessa se heti alkuun antoi maagiselle paljon painoa, koska vain siten uskottiin kasvamisen olevan kokonaista; lapsi oli alistettava jonkin jumalan vallan alle, jotta hän ikuisesti pelkäisi: juuri tämä pelko on ”viisauden” alku.

Varton mukaan uskonnon opettaminen omana aineenaan antaa kuvan, että jokin organisaatio tietää paremmin, antaa vastauksia ja tekee sen, mitä et itse tee. (- – -) ”Ajatteleminen korvataan raamatunlauseilla ja valintojen peittelyllä. Syyksi sanotaan, ettei ihmistä voi heikkoudessaan laittaa ’kovien vaatimusten’ eteen. Mutta silti häntä valmistetaan kollektiiviseen hallusinaatioon, vastaanottamaan jotain, joka on määritelty etukäteen ja jonka oikeellisuutta valvotaan tarkoin. Meidät on valmistettu olemaan hauraita, vastaanottavaisia kryptisille hokemille, avoimille sykleille, joissa väijyy tarkka kontrolli, ja – ennen kaikkea – olemaan ajattelematta ja valitsematta. (- – -) Koska koulu on jo opettanut, että uskonnot ovat tärkeitä, kaikki tämä toimii kuin väärä raha.”

Näkökulmaa laajentaen Varto totesi, että tiedostusvälineet kääntyvät säännöllisesti kirkon edustajien puoleen tarvitessaan kannanottoja kysymyksiin, joihin järjen ei uskota riittävän. ”Toimittajat kysyvät piispoilta tietoa, jonka pitäisi ohjata meitä kaikkia. Suomi on kouluttanut suuren joukon yhteiskuntatieteen asiantuntijoita ja filosofeja, jotka ovat työkseen pohtineet ja kirjoittaneet moraalin, etiikan ja ihmisenä olemisen käytännöllisen ja teoreettisen ymmärtämisen ehdoista, mutta heiltä ei kysytä. Vastaajiksi valikoituvat pienen paimentolaiskansan sekavaa historiikkia tutkineet, maagisia menoja toistavat henkilöt.”