a-kh

asiaa tai ei

Month: maaliskuu, 2016

erkki vala – tulenkantaja

sl_iso_tulenk_autoretki_2011232a
Erkki Valaa ei ole nostettu kansakunnan kaapin päälle eikä hän sinne minusta oikein sovikaan. Pari tohtorikoulutettavaa kirjoitti viime vuonna Tieteessä tapahtuu-lehdessä ”unohdetusta” Erkki Valasta, mutta olin hänen unohduksestaan toista mieltä, sillä Tulenkantajista ei voi puhua mainitsematta Erkki Valaa. Se, ettei hänestä ole tehty elämäkertaa tai väitöskirjaa, ei merkitse, että hänet olisi unohdettu. Tulenkantajat-lehden päätoimittajuuden Erkki Valalta vehkeillyt Olavi Paavolainen sen sijaan on noussut Tulenkantajien kärkinimeksi.

Tulenkantajat oli löyhä, enimmäkseen kirjoittavien nuorten ihmisten yhteenliittymä ja toverijoukko, joka sai alkunsa Nuoren Voiman Liiton kirjallisesta harrastuspiiristä. Vuonna 1925 julkaistun Hurmioituneet kasvot -runokoelman kirjoittivat Elina Vaara, Katri Vala, Yrjö Jylhä, Olavi Lauri, Ilmari Pimiä, Lauri Viljanen. Katri Vala oli Erkki valan sisko, Olavi Lauri oli Olavi Paavolainen ja Ilmari Pimiä Olavi Paavolaisen elinikäinen kumppani.

Erkki Valan päätoimittamasta Tulenkantajat-lehden näytenumerosta vuodelta 1928 voisi satunnaisesti poimia Mika Waltarin, P. Mustapään, F. E. Sillanpään, Lauri Viljasen, Arvid Järnefeltin, Sulho Rannan, Einari Vuorelan, Elsa Enäjärven, Hagar Olssonin, Olavi Paavolaisen. Osa kirjoittajista on tulenkantajiksi katsottavia, osa ei.

Erkki Vala eli pitkän, vaiherikkaan elämän ja hänen kuolemastaan on kulunut vasta viisitoista vuotta. Nuori tutkijatohtori Ainur Elmgren Helsingin yliopistosta on kokoamassa hänestä elämäkertaa. Tohtorikoulutettava Matti Mieskonen Turun yliopistosta tekee väitöskirjaa aiheenaan ”Erkki Vala ja käsitteen tulenkantajat historiallinen rakentuminen.” Tulenkantajuus on yleensä tulkittu varsin väljästi ja tutkimusaiheen jälkimmäinen osio tuntuu vähän tekotieteelliseltä, mutta kiitettävästi formuloidulta. Vastikään ilmestyi kolme elämäkerrallista teosta Olavi Paavolaisesta entisten lisäksi, joten on jo aika saada Erkki Vala esille edes kahden teoksen voimin. Valan omat muistelmat eivät tulleet julki. Pari kertaa kysyin häneltä niistä, mutta hän väisti kysymykseni.

Olin Erkki Valan kanssa satunnaisesti tekemisissä joitakin vuosia. Vierailin hänen kodissaankin ja olin sivustakuuntelijana joissakin keskusteluissa, mutta en kuitenkaan seurannut niin läheltä hänen elämäänsä, että minulta saisi elämäkerrallista aineistoa. Näin hänet ensimmäisen kerran kuusikymmenluvun jälkipuoliskon alulla, kun hän osallistui kutsuttuna Helsingin Akateemisten Sosialistien (AS) kokoukseen työpaikallani. Muista osallistujista voisin mainita Atos Wirtasen.

Erkki Vala ei tietääkseni ollut puoluepoliittisesti sitoutunut, mutta vasemmistolainen hän oli ja liikuskeli ainakin Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen liiton (TPSL) liepeillä. Wkipedian mukaan hän vuodesta 1951 toimi Suomen Sosialidemokraatin ja Turun Sanomien vakituisena avustajana, mutta hän kirjoitti laajoja poliittisia katsauksia myös 1957 perustettuun Päivän Sanomiin, ay-väen ja sittemmin TPSL:n äänenkannattajaan. Lehden ensimmäinen toimittaja oli Matti Kurjensaari. Vala kirjoitti myös muutaman jo unohduksiin jääneen romaanin. Hän oli leimallisesti toimittaja ja kirjoittajana rohkea yhteiskunnallisten epäkohtien esilletuoja ja tarkka maailmanpolitiikan seuraaja. Ihmisenä hänellä oli, ainakin kanssani keskustellessaan, positiivinen elämännäkemys ja sain häneltä pariin otteeseen toruja muutamien lehtikirjoitusteni takia.

Tulenkantajat on albumin, aikakauslehden ja ryhmän nimi, jonka Martti Haavio väittää Jalmari Jäntin keksineen. Nimen isäksi on mainittu myös Ilmari Jäämaa. Isyys jäänee Matti Mieskosen selvitettäväksi.

Tulenkantajien Tulenkantajat-lehti lopetti ilmestymisensä 1930. Erkki Vala otti lehden nimen uusiokäyttöön perustaessaan oman lehtensä 1932.

Kuvassa tulenkantajia autoretkellä 1927 menossa Arvid Järnefeldtiä tapaamaan. Erkki Vala istuu pelkääjänpaikalla.

Mainokset

Pertti Karkaman juhlaseminaari

KIRJALLISUUS, DIALEKTIIKKA, MARXISMI
Pertti Karkaman juhlaseminaari

lauantaina 5. maaliskuuta 2016 klo 13 alkaen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki

Professori emeritus Pertti Karkama täytti hiljattain 80 vuotta.
Karl Marx -seura järjestää yhdessä Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineen ja Työväenliikkeen kirjaston kanssa seminaarin, jossa käsitellään hänen elämäntyötään.

Karkama toimi kirjallisuuden professorina ensin Oulussa Raoul Pamgrenin työn jatkajana 1978–1987 ja sitten Turussa 1988–1999. Hän on julkaissut merkittäviä tutkimuksia paitsi kotimaisista kirjailijoista myös yleisestä kirjallisuuden teoriasta.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

OHJELMA

13.00 Avaus
13.10 HANNU TAANILA (Helsinki) – Pertti Karkama predikaattina. Ja miten subjektin sitten kävi…
13.45 KAISA KURIKKA (Turku) – Tekijä, teos, toiminta. Pertti Karkama sanataiteen tekijyyden teoreetikkona
14.15 KATI LAUNIS (Turku) – Vapaa yksilö? Pertti Karkama, kirjallisuus ja nykyaika
14.45 Kahvitauko
15.15 KARI SALLAMAA (Oulu) – Pertti Karkama totalitaristisen kapitalismin kriitikkona
15.45 VESA OITTINEN (Helsinki) – Demokraattisen kansallisuuskäsityksen jäljillä – Karkama ja Palmgren
16.00 Keskustelua

_______________________________________________
Tiedotus-lista mailing list
Tiedotus-lista@filosofia.fi
http://mail.filosofia.fi/mailman/listinfo/tiedotus-lista_filosofia.fi